Näytetään tekstit, joissa on tunniste akupunktio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste akupunktio. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Surua, pelkoa ja stressinlievitystä

Takana on aika rankka viikko. Meidän perheen viimeinenkin kissa jouduttiin lopettamaan, ja suru on ollut sen vuoksi suuri. Kissa oli jo 18-vuotias ja kyllä täyden ja onnellisen kissanelämän viettänyt, varmasti rämäpäisellä luonteella ne kaikki ykdeksän henkeäkin jo käytetty ;D Sinänsä siis myös helpottavaa, että rakas perheenjäsen pääsi pois, kun elämänlaatu ei enää ollut sitä, mitä sen olisi pitänyt olla. Mutta ikävä on!

Ja sitten tietysti tämä hoitokuvio. Maanantaina soitin klinikalle ja sovittiin, että menen kiertopäivänä 8 ultraan täällä kotikaupungissani. Kp 8 oli perjantai, ja onneksi sain ajan juuri sille päivälle yksityiselle gynekologikeskukselle. Ja samalle tutulle läääkärille, joka meitä on täällä hoitanut polilla alusta asti. Ultrassa näkyi munasarjassa kaksi follia, keskimitoiltaan 17 ja 15 mm. Kohdun limakalvo oli vasta hentoinen 6 mm. Sinänsä en ole kamalan huolissani tuosta limakalvosta, kun oli vasta kp 8 ja tukilääkkeet vasta alkamassa. Vaikka toki vähän mietityttää, että pettääkö nyt minun lisääntymiselimistössäni sekin viimeinen osio, joka on aina ennen ollut se, mistä ei ole tarvinnut olla huolissaan. Mutta enemmän huolehdin noista folleista, kun olivat jo noin isoja limikseen nähden. Lääkärikin vähän sitä mietiskeli, että miten mahtaa käydä, kun follit ovat "etuajassa". Hirmu ihanasti hän kuitenkin tsemppasi ja toivoi, että nyt tämä meidän viimeinen kerta viimeinkin onnistuisi.

Laitoin ultran tiedot tekstarilla Helsinkiin omalle lääkärillemme ja hän soitti takaisin minulle. Olin juuri ostoskeskuksessa, joten puhuminen oli hiukan vaikeaa. Hän ei kuitenkaan ollut lainkaan huolissaan tilanteesta. Onneksi olin käynyt jo Ovitrellen tilaamassa alkuviikosta apteekkiin ja hakenutkin sen, koska lääkäri käski aloittaa pistokset jo samana iltana. En olisi edes tajunnut käydä jo etukäteen, ellei klinikan hoitaja olisi minua alkuviikosta kehottanut, koska Ovitrelleä ei välttämättä ole apteekeissa valmiina. Huhhuh! Lääkäri vähän arpoi, että aloitetaanko Progynova vai ei. Se kuitenkin päätettiin aloittaa, jotta se tukisi limiksen kasvua. Sitä olen ottanut eilisestä lähtien kaksi kertaa vuorokaudessa. Sovittiin, että soitan maanantaina klinikalle tarkemmat ohjeet, koska olin silloin siellä ostoskeskuksessa enkä voinut millään muistaa kaikkea. Kunhan oli selvät sävelet viikonlopun yli. Muistaakseni kuitenkin nyt menee niin, että aloitan keskiviikkona Dexametasonin ja torstaina Luget. Ja THE siirtopäivä on määrätty maanantaille 19.10. Eli siihen on enää viikko.

Progynova ja Ovitrelle-kynä.
Nyt minua kuitenkin huolettaa se, että entäs jos se ovulaatio tulee liian aikaisin? Munasarjaa polttelee ja vihloo siihen malliin, että ovis tulisi hetkenä minä hyvänsä. Lääkäri laski siirtopäivän sen perusteella, että "munasolujen keräys", eli ovulaatio, olisi keskiviikkona. Jotenkin kyllä tuntuu, että se tulee jo aiemmin. Pitää huomenna kysyä, että miten menetellään, jos luulen sen tulevan jo huomenna tai tiistaina. Mitään testejä en kyllä ala tehdä, se vain lisäisi stressiä. Toisaalta yritän ajatella niin, että jos olisi vaarana, että ovis tulee liian aikaisin, niin miksi enää tuota Ovitrelleä pitää pistää, kun se vielä buustaa munasarjaa? Ovitrellehän on siis koriongonadotropiinia ja normaalisti sitä käytetään Pregnylin tavoin irroituspiikkinä. Omilla soluilla minulla olikin yhdessä hoidossa Ovitrelle Pregnylin sijaan. Pregnyl vaan oli ja on yleisemmin käytössä, koska se on niin paljon halvempi. Ovitrelle on esitäytetty kynä, ja siksi sitä voidaan pistää pienissä annoksissa. Minä siis pistän nyt joka ilta "yhden naksauksen verran", eli annos todellakin minimini. Huomenna saan ohjeet, minä iltana pistän loput kynästä sitten kerralla.

Stressiä olen lieventänyt nyt viikonloppuna pihahommilla. Onkin ollut aivan mahtava ulkoilusää, ja nyt on pihakin valmiina talveen. Lisäksi kävin tänään vyöhyketerapiassa. Luulin meneväni akupunktioon, mutta tällä kertaa tehtiinkin vyöhyketerapiaa, ettei enää liikaa vaikuteta kehoon, kun on jo lääkkeellinen hoito käynnissä. Kyllä se taas onneksi rentoutti. Nyt on kyllä sitten kaikki tehty silläkin saralla, että hoito onnistusi. Eli siis kaksi kertaa akupunktiota ja nyt kerran vyöhyketerapiaa. Olo on kyllä tajuttoman väsynyt. Myös lievää pahoinvointia on taas havaittavissa, kuten viimeksikin Progynovan alettua. Pitää varmistaa, ettei verensokeri pääse laskemaan liian alas. Heti jos tulee pienikin näläntunne, alkaa kuvotuskin samantien. Myös päätä on särkenyt joka päivä tällä viikolla (Letrot ainakin syypäänä!) ja naama on täynnä läiskää ja näppylää. Nyt kun jaksaa vielä ensi viikon painaa töissä, niin hyvä on. Siellä onneksi saa ajatukset ainakin hetkellisesti välillä pois näistä kuvioista.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Kaikki peliin


Nyt yritetään sitten kaikkea, että olisi mahdollisimman rauhallinen ja rentoutunut olo. Helpommin sanottu kuin tehty. Pää nollautuu hyvin salilla, jossa vietän aikaa noin kuusi tuntia viikossa. Mutta sellainen rauhallinen rentoutuminen ja päännollaus on ollut vaikeaa. Muutamat lukijat kävivät kertomassa, että ovat turvautuneet akupunktioon. Ensin ajattelin, että en taida jaksaa enää mitään ylimääräistä. Mutta sitten ajattelin kuitenkin, että nyt on meidän viimeinen mahdollisuus. Jos ei laiteta kaikkea peliin nyt, niin sitten ei koskaan. Eipähän jää mieltä kaivamaan, että olisko pitänyt yrittää vielä jotain.

Soitin 2,5 viikkoa sitten eräälle ihmiselle, joka tekee akupunktiota, vyöhyketerapiaa, feng shuita jne. Puhuimme puhelimessa jonkun tovin, ja kerroin tilanteeni. Hän käski minun mennä heti ostamaan kukkaterapia-aputippoja luontaistuotekaupasta. Niitä kaksi viikkoa ja sitten käymään hänen luonaan. Teimme puhelimessa jo alustavaa suunnitelmaa, mitä tilanteessani voisi tehdä, Ostin aputippoja, ja olen käyttänyt niitä päivittäin.

Bachin Rescue Remedy -tipat
Tipat ovat kyllä auttaneet ainakin hetkellisesti rentoutumaan. Lisäksi olen tehnyt huomion, että uneni ovat jotenkin selkeytyneet. Minulla on ollut aina vilkas unimaailma. Nyt unet ovat muuttuneet selkeämmiksi, vähän niinkuin vanha telkkari vaihtuisi teräväpiirtotelkkariksi. Olen kyllä nähnyt myös pahoja unia enemmän kuin normaalisti. Alitajunnasta kumpuaa varmaan jotain?

Keskiviikkona kävin sitten ensimmäisen kerran siellä akupunktiossa. Ensin vähän juteltiin. Sitten sain neulat käsivarsiin (keuhkoalue), nilkkoihin (kohdun akupiste), jalkapöytiin varpaiden lähelle (maksa ja munuaiset) ja alavatsalle (kohtu paikallisesti). Neulat olivat hyvin ohuita eikä niiden laittaminen tuntunut miltään, paitsi parin kohdalla vähän nipisti. Neulojen laittaminen ei saa sattua. Voin kertoa, että jokainen, joka on joutunut itseensä pistämään lapsettomuushoidoissa käytettäviä hormonipiikkejä, selviää kyllä akupunktiosta ilman neulapaniikkia :D. Tarkoituksena oli siis lisätä energioita kohdun aluelle, että siitä tulisi mahdollisimman vastaanottavainen. Toiseksi tärkein asia on yleisen rentoutumisen saavuttaminen. Myös aineenvaihduntaan ja ruuansulatukseen pyritään vaikuttamaan (maksa ja munuaiset). Akupunktion aikana jaloissa alkoi tuntua pientä kihelmöintiä, mutta oikeastaan muuta en tuntenut. Jälkeenpäin vielä vasempaan korvaan laitettiin samanlaisia siemeniä, joita myös vyöhyketerapeutti laittoi minulle viime talvena. Ne voin ottaa pois huomenna. Ilman sen kummempia kyselyitä kuulin, että polvissani on ongelmaa (on todellakin), samoin alaselässä (niin on) ja silmät tarvitsisivat kosteutta (ne ovat todellakin kuivat).

Mutta mikä jäi mieleen, niin hoitaja sanoi aistivansa kohtuni kylmyyden. Sen kuuleminen tuntui kyllä pahalta. Sillä tottahan se on. Kohtuni on tyhjä, ja se on kylmä. Sen pitäisi olla lämmin paikka kasvavalle lapselleni. Niin kauan, kun se pysyy tyhjänä, se pysyy myös kylmänä. Näin minä jälkeenpäin ajattelin.

Kotona olin kyllä niin reporanka, etten jaksanut sohvalta liikahtaa koko loppuillan aikana! Seuraavana päivänä oli kauhea päänsärky, ja vähän vielä perjantainakin. Seuraava kerta sovittiin kolmen viikon päästä, ja alustavasti sovittiin, että kokeillaan moksibustiota. Se on akupunktuurin muoto, josta en ollut ennen kuullutkaan.

Moksibustio
Moksibustiolla tarkoitetaan akupisteiden lämmittämistä kuivatusta pujosta valmistetulla moksalla. Moksatekniikoita on useita esim. moksasikari, suoramoksa, neulamoksa ja moksalaatikko. Moksalla tuodaan Yang-energiaa kehoon, toisinsanoen lämpöä ja liikettä. Moksalla voidaan myös poistaa kylmää kehosta. 

Moksibustio hoitomenetelmänä on hyvin miellyttävän tuntuista ja tietyissä ongelmissa erittäin tehokasta. Esim. Munuaisten Yangin-vajavuudesta johtuvat kylmät jalat tai yövirtsaaminen ovat erittäin kiitollisia hoidonkohteita. 

Moksan historia
Sana ´Jiu´, merkitsee moksaamista eli polttavalla esineellä arven tuottamista. Suomalaisen kansanparannusperinteen taulanpoltto on toimituksena lähes identtinen, tosin ehkä kovakouraisempi. Arvelle moksaaminen on länsimaissa hyvin harvinaista.
 Lähde: Akupunktio.net 

Kieltämättä vähän varauksella suhtaudun siihen, että onko näistä oikeasti mitään hyötyä hoidon onnistumisen kannalta. Mutta toisaalta ajattelen, että jos ne auttavat minua rentoutumaan edes hetkeksi, niin kyllä se kannattaa. Hermostus nimittäin kasvaa sitä mukaa, kun hoito lähenee. Ja sehän lähenee, nyt mennään jo kierron 11. päivässä. Enää siis parisen viikkoa, kun seuraavan kierron pitäisi alkaa. Ja sehän on se hoitokierto. Apua.