Eilen illalla mieheni vilkuili minua ja sai sanotuksi vihdoin: "näytät niin kamalan masentuneelta". Kyllähän minä sen tiesin. En oikein jaksanut siihen mitään vastatakaan, koska mitä siihen olisi voinutkaan vastata? Minä en nyt saa otetta oikein mistään. Töissä olen pari viikkoa, ja se onkin ainoa paikka, jossa tuntuu että saan jotain aikaiseksi. Jos saisin nyt elää niinkuin haluan, kävisin vain töissä ja salilla ja lenkkipolulla. Minä en jaksa oikein edes puhua näistä asioista. En jaksa vatvoa, kun ne asiat ei sillä muutu miksikään. En jaksa oikeastaan edes kirjoittaa, samaa valitusta vaan koko ajan. Siksi bloginikin on ollut hiljainen.
Sitäpaitsi tulee huono omatunto heti, kun kirjoitan jotain muuta kuin opiskelujuttuja. Ja niitä en ole saanut tehdyksi, ja se ahdistaa valtavasti. Aika kuluu ja deadlinet lähestyy ja minä olen niin lamaantunut, etten saa otetta mistään enkä aikaiseksi mitään. Sitten herään aamuöisin paniikin vallassa ja valvon. Päivällä olen väsynyt. Kotona haluaisin vain maata peiton alla. Kyllähän minä töissä ja ihmisten ilmoilla muutenkin osaan näyttää tekohymynaamaa, mutta kotona en sitten jaksa enää. Perjantaina polin terapeutti oli sitä mieltä, että ehkä kannattaisi hieman nostaa Sepramin annostusta. Tämä syksy on nyt vain jotenkin kahlattava läpi ja opinnot saatava päätökseen. En ole kuitenkaan vielä saanut aikaiseksi soittaa terveyskeskukseen asiasta. Jotain positiivista on sentään tapahtunut, paino on pudonnut ja -40kg:n rajapyykki meni rikki viikonloppuna. Ei olisi enää pitkä matka siihen, kun BMI on alle 25. Nyt tosin aamulla vaaka näytti taas liikaa, mutta tästä päivästä taitaa tulla kp1, joka selittänee asiaa.
Seuraavaa koeputkihoitoa en uskalla ajatellakaan kuin aikaisintaan loppuvuonna. Tänä vuonna siihen olisi hyvä kuitenkin jaksaa lähteä, sillä sairaalamaksukattokin on nyt täynnä, eli siis seuraava hoito olisi sitten meille käytännössä ilmainen, jos vaan tämän vuoden puolella saadaan tehtyä. Ja ihmiset eivät ymmärrä, kuinka vaikeaa siihen seuraavaan hoitoon lähteminen on, vaikka sitä lasta haluaa enemmän kuin mitään muuta. Jokainen, joka on koeputkihoitorumban käynyt läpi (varsinkin huonolla menestyksellä ja ikävillä kokemuksillä höystettynä) ymmärtää kyllä, että mieluummin sen jättäisi tekemättä. Mutta kun en ole niin onnekas kuin ne toiset, joiden ei onnekseen tarvitse omakohtaisesti tietää asiasta yhtään mitään. Pelottaa, ärsyttää.
Ihan varmasti on vaikeaa kaiken tuon jälkeen. Toisaalta nyt jos siihen ei lähtisi, niin jäisi se kaikkein optimaalisin tilanne käyttämättä, kun se tulehduspesäke on nyt poissa. Varmaan se menee niin, että tämä aika valmistaa sinua, ja sitten kun sen aika on, huomaat olevasi valmis. Tänä vuonna, sopivasti maksukaton sisään. Nyt se ei siltä tunnu, mutta mieli tekee ihmeellisesti työtänsä jossain tuolla alitajunnan suojassa. Luota vaan, Olet valmis, olet riittävän rohkea juuri oikeaan aikaan. Nyt ei vielä tarvitsekaan, ehkä sekin on luonnollinen keino suojata parantumassa olevaa kroppaa.
VastaaPoistaOnko ne opinnot ihan pakko saada valmiiksi nyt? Vai voisiko olla mahdollista keskittyä juuri noihin asioihin mitä sanoit - käydä töissä, lenkillä ja salilla. Ansaitsisit sen.
Voimia ja syysauringon säteitä!
Moikka! Meillä oli viime syksynä lokakuussa tilanne, että rahkeet ei vaan millään riittäneet uuteen ivf-yritykseen, koska edellinen oli mennyt kaikin tavoin pieleen. Meille oli kuitenkin selvää, että uuteen yritykseen kuitenkin vielä lähdetään kunhan ollaan hetki hengähdetty ja sovittiin, että odotetaan muutama kuukausi ja siirretään ivf-yritys alkuvuoteen. Lääkäri sanoi, että kirjoittaa kuitenkin jonkinlaisen alustavan suunnitelman, jotta saamme reseptit lääkkeisiin ja lääkkeet hankittua siis ilmaiseksi siihen edellisen vuoden lääkekattoon. Voi että miten helpotti jo ihan tuollainenkin asia siinä synkeässä arjessa! Piti kuitenkin kai olla niin, että hoito on jollain tasolla suunniteltu ja siten "aloitettu" sinä vuonna minkä lääkekattoon ne lääkkeet ostaa. Ja sitten tietysti pitää huomioida ne lääkkeiden päiväykset, mutta niissä apteekista autettiin meitä eikä kyselty mitään. Meillä oli kuitenkin uusi ja virallinen suunnittelukäynti tietysti silloin kun varsinainen hoito alkoi. Eli välttämättä ei tarvitsisi stressailla niiden kustannusten kanssa jos lääkäri on myötämielinen tuollaiseen järjestelyyn...
VastaaPoistaNyt alkaa vuoden pimein aika ja tuntuu että itselläkin alkaa tunnelmat laskea vaikka mitään muuta painolastia ei harteilla olekaan.
VastaaPoistaMahtavaa, että olet saanut painoa putoamaan noin paljon! Itselläkin pieni painonpudotus meneillään ja tuntuu, että siitä saa kuitenkin vähän voimia ja lisäenergiaa. Olen aloittanut myös Maca-jauheen (yök) syömisen. Ja jos ei se ole pelkkää bullshittiä, niin sekin saattaa vähän tasapainottaa elämää.
Kaikkea pitää kokeilla.
Ja vielä: ei haittaa jos pidät hiljaiseloa. Jos tuntuu että tarvitset sitä niin sitten täytyy tehdä niin. Me lukijat ollaan täällä ruudun toisella puolella ja odotellaan kyllä kuulumisia. Hyviä ja huonoja. Me ollaan sun puolella!
Ei muuta kuin voimia. Ja jos opinnot saat päätökseen, niin mahtava juttu. Jos et saa, niin mitä hittoa- teet sitten myöhemmin!
Virtuaalihalaus!
-s-
Kiitos teille, anonyymit, kommenteistanne ja tuestanne! Lämmitti mieltä kovin!
VastaaPoistaOpinnoista sen verran, että ne on todellakin saatava valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Opiskelen perus- ja aineopintokokonaisuutta avoimen yliopiston kautta ja siellä ei jousteta, vaan tosiaan pitää saada hommat valmiiksi aikataulussa. Eikä se viivyttelykään tosin asiaa miksikään muuttaisi, olisi vaan hyvä saada koko homma alta pois, niin helpottaisi. On vaan niin vaikeaa nyt tuo aikaansaaminen...
Maksukatosta, siis lääkekattohan minulla on täyttynyt jo aikaa sitten joskus keväällä, viime hoitoon taisin saada jo kaikki sillä 1,5 eurolla. Minulla siis täyttyi nyt SAIRAALAmaksukattokin, eli todellakin tulee ilmaiseksi koko hoito jos tämän vuoden puolella mennään. Ei siis polimaksuja eikä päiväkirurgista maksua punktiosta (jos sinne asti päästäisiin). Nyt saan loppuvuoden käydä siis ilmaiseksi siellä terapeutinkin luona ja se on tosi hyvä juttu. Varmasti lääkäri kirjoittaisi reseptit tämän vuoden puolella, vaikka hoito menisi tammikuulle, niin me teimme viimekin vuonna.
Kiitos kun olette minun puolella! :)
(Ja kuitenkin, jos ihan mahdottomaksi menee: muistaakseni avoimen "ylitysmaksu" on jotain 40e, eli sillä saa yhden lisälukukauden. ;))
VastaaPoistaTsemppiä!
Tuli ihan toisaalla vastaan tuo tieto: ylitysmaksu on 10e/opintopiste.
VastaaPoista