torstai 22. lokakuuta 2015

Testikammo

Jotenkin uskomatonta, että siitä on vasta kolme päivää, kun olimme Helsingissä vastaanottamassa pikkuista alkiota. Tuntuu, että siitä olisi jo ainakin viikko! Aika kuluu taas niin hitaasti. Toisaalta toivonkin, että se kuluisi toooosi hitaasti. En halua tehdä raskaustestiä, minulla on oikea testikammo. En halua nähdä sitä lopullista tuomiota.

Tiistain ja eilisen olen ollut vapaalla, tänään menen iltavuoroon. Vapaapäivät tulivat kyllä tarpeeseen. Tiistaina olin tosi huonovointinen. Olisin halunnut pestä ikkunoita, mutta jo aloittaessani huomasin, ettei siitä tule mitään. Tuli tosi huono olo siitä ylös-alas -liikkeestä ja pesuaineen hajusta. Niinpä luovutin sen yhden ikkunan jälkeen ja lepäilin loppupäivän. Eilen oli parempi olo ja sain siivottua. Tänään tuntuu taas vähän heikommalta. Voi olla, että kun pistän Ovitrelleä joka toinen ilta, siitä tulee se huonompi olo sitten seuraavaksi päiväksi. Niillä pistoksilla mennään sunnuntai-iltaan saakka.

Muuten, eipä tässä vielä voi varmaan sanoa oikein mitään mihinkään suuntaan. Rinnat ovat edelleen ihan normaalitilassa. Sitähän olen ihmetellyt, että yleensä Luget ovat aina tehneet ne kipeiksi ja turvonneiksi. Viime kerrallakin ne siis kipeytyivät jo ennen siirtoa. Nyt ei mitään. Eilen iltapäivästä lähtien oli lieviä menkkamaisia jomotuksia alamahassa. Ja sekös alkoi ahdistaa! Tiedän kyllä, että se voi viitata ihan kumpaan lopputulokseen vain, mutta tottakai pelkään sitä pahinta. Illalla Ovitrellen jälkeen vihlonta oli toispuoleista (oikealla) ja se jatkui nivuseen saakka. Mietinkin, että se voi johtua siitä, kun se lääke piiskaa munasarjaa tuottamaan keltarauhashormonia tehokkaammin. Saattaa siis keltarauhasella olla kokoa!

Tälläkään kertaa en aio pitää mitään kiirettä testaamisen kanssa. Minua ahdistaa ajatuskin sen tuloksen näkemisestä. Menen veritestiin todennäköisesti ensi viikon perjantaina, jolloin siirrosta on se 10 päivää. Hoitokartassa se onkin virallinen testipäivä. Siitä tulos tosin tulee vasta maanantaina. Testaan varmasti kotona itsekin, mutta en ole päättänyt ollenkaan, että milloin. Aika näyttää. Meillä on lauantaina 31.10. edessä tätini 70-vuotisjuhlatkin. Ajattelin, etten pysty testaamaan ainakaan ennen niitä. Tietysti jos alkaa vahvasti näyttää siltä, että negaa pukkaa, niin en sitten tiedä...

Ihan hyvä mennä tänään töihin, saa muuta ajateltavaa. Tuntuu vaan, että en ole ehkä mikään kuukauden työntekijä siellä! Ajatukset karkaavat kuitenkin koko ajan kehon tuntemuksiin ja yritä siinä sitten keskittyä johonkin. Toivottavasti fyysinen olo ei äidy kovin huonoksi. Minulla on tällä viikolla lauantaivuorokin. Sen jälkeen menenkin vanhempieni luokse viikonlopuksi, kun siskoni on tulossa myös. Vietetään aikaa yhdessä ja jospa sitä saisi vähän rentouduttua(???) Miehellekin tekee varmasti hyvää olla vähän aikaa itsekseen ja ilman minua täällä kotona seinille hyppimässä :D

22 kommenttia:

  1. Mä toivon että pysyy kyydissä. Poitsit sulle että pystyt oleen testaamatta. (Itsehän testasin todella nopeesti ;) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Mullahan on siis kyse siitä, että en pysty testaamaan. Pelkään sitä tulosta niin paljon. Niin se on ollut jokaisen kolmen aiemmankin siirtokerran kohdalla. En siis itse näe asiassa mitään positiivista.

      Poista
  2. Jännitän täällä ihan kauheasti teidän puolesta <3 Mulla näytti liuskatesti positiivista sinun tilanteessa jo kolme päivää tästä päivästä eli pp6. Mutta ymmärrän testikammon täysin! Ihailen kyllä kylmähermoisuutta tuon testaamisen kanssa, itsellä sitä ei koskaan ollut.

    Voimia ja toivoa näihin päiviin <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi! <3 <3

      Minulla tosin ei siis kyse ole todellakaan mistään kylmähermoisuudesta, vaan suoranaisesta kammosta. Itse ajattelen niinpäin, että jos hermoilisin vähemmän, uskaltaisin testata jo aiemmin. Haluan vaan pitkittää sitä tuomiota niin pitkällle kuin mahdollista. Varsinkin nyt, kun se tuomio on lopullinen.

      Poista
  3. Mä ymmärrän ton testikammon !! Vaikka tähän mennessä en oo pystyny olla testaamatta mut nyt viime kokomuksen jälkeen tiedän etten pysty enkä halua testata yhtää liian aikasin.
    Se kaikki mitä siinä muutaman pöivän aikana voi tapahtua eli olla kemiallinen yms niin jöis huomaamatta jos ei testais liian aikasin.
    Ja nyt kun tietää että mikä paniikki raskaus olisi taas kerran niin en haluis yhtää ylimäärästä raskaana olo päivää :(

    Toivon niiiiiiin täysillä, että nyt teillä tärppää! En edes toivon taan vaadin, että nyt se onnistuu. Sen on pakko !! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Ja kun minulla antoi viimeksi "väärän" negatiivisen vielä testipäivänä, niin en todellakaan uskalla testailla liian aikaisin.

      Joo, nyt se on pakko tai sitten ei koskaan, Ihan kirjaimellisesti... :/

      Poista
  4. Minusta on hyvä että sinulla on testikammo ;) Se auttaa ettei tule ylimääräistä stressiä...Itse päätin ensin etten testaa sitten kuitenkin päätin että testaan joka toinen päivä ja kävin aivan turhaan läpi tunteiden vuoristoradan siinä kun ensin näytti haaleaa sitten näytti haaleaa sitten ei näyttänyt mitään ja soittelin jo nega tuloksen klinikalle ja sitten seuraavanan päivänä taas näyttikin haaleaa...Olisin säästänyt itseäni ja klinikkaa jos olisin tehnyt testin silloin kun oli määrätty :) Jännitän täällä niin sinun tulostasi. Sinun blogisi oli ensimmäinen jota olen alkanut seuraamaan omalla taipaleella. Jotenkin minulla tunne että onnistutte toivottavasti se on oikea tunne!! Positiivisin ajatuksin ensi viikkoon!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana tuo ajatus, että "hyvä kun on testikammo" :) Juu kyllähän siinä toisaalta säästyy siltä testirumbaltakin samalla. Parempi vaan odottaa sinne testipäivään.

      Kiitos tsempistä! <3

      Poista
  5. Itse ivf-hoidon plussakierrossa kärsin myös testikammosta. Se oli ensimmäinen kerta, kun en testannut lainkaan kotona vaan kävin veritestissä pelkästään. Plussakierrossa ei minulla ollut mitään oireita, jotka oisi viitanneet raskauteen. Tai ei mitään sellaisia oireita, joita luget ei ois selittänyt. Rinnat ei olleet kipeät lainkaan. Alamahalla oli menkkatuntemusta, mutta sellasta joka oli selitettävissä lugeilla. Mitään "henkistä korkeamman tason tietoisuutta" plussasta ei myöskään ollut, jotkuthan väittää heti tienneensä että ny onnistu mut minä en ainakaan. Mikään ei poikennut lukemattomista negakierroista; nyt tsemppiä piinailuun! Itselle oli helpompi etten lähteny pelaamaan testeillä vaan odotin vain veritestiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä sinullekin! :) Mulla on tänään ollut niitä menkkajomotuksia ja viiltelyitä. Se kyllä latistaa tunnelmaa, koska menee niin samalla tavalla taas kuin ennenkin... Tosin viimeksi minulla oli pieni olo siitä, että olisiko tärpännyt. Ja sittenhän se olikin yrittänyt kovasti, mutta irronnut melkein heti, josta sitten seurasi se viikkojen hCG:n seuraaminen ja lopulta lääkkeellinen tyhjennys.

      Kamalan vaikeaa on pitää yllä positiivista mieltä, kun oikeastaan mikään ei viittaa onnistumiseen.

      Poista
  6. Mulla on ollut aina ihan sama. En olisi ikinä testannut, jollei lääkkeiden vuoksi olisi ollut pakko. Ne testinodotusminuutit ovat aivan kauheita ja järkyttävä on myös se hetki, kun on pakko kurkata testiin. Paljon tsemppiä kammoihin ja jännitykseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Illusia! <3 Niin kauhulla odotan taas niitä minuutteja, kun sitä testitulosta täytyy odottaa ja se lopullinen tuomio sitten siitä kurkata. Kunpa koko jutun voisi vaan skipata...

      Poista
  7. Mä olen myös ollut aina tosi testikammoinen, ihan samoista syistä. En olekaan tehnyt pissatestejä vaan odotellut kiltisti verikokeen tuloksia. Meidän ihmeellisestä luomulapsesta pissasin tikkuun vasta rv8...

    Tsemppiä tähän, yksi tuntematon täällä pitää kaiken mahdollisen ristissä teitä varten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä Turnip ja onnittelut pienestä ihmeestä! ❤

      Poista
  8. Itse omalla kokemuksella voin sanoa että menkkaviiltelyt "väärään aikaan" kertoo nimenomaan siitä että jotain tapahtuu :) omat negat on olleet kaikki sellaisia "pientä paineen tunnetta..ehkä. .vähä nippailee..." mutta plussissa ne kunnon kivut on tullu muutamia pv siirrosta milloin ei mitkään menkat voisi edes alkaa. Joten hyvältä kuulostaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rohkaisusta! Mulla vaan itsellä on just päinvastoin, ihan samanlaiset jomottelut ja viiltelyt on ollu jokaisella epäonnistuneella kerralla :( Eli eipä tällä hetkellä juuri mikään kerro mulle ainakaan mitään positiivista... Lisäksi mulla tulee ihan normaalistikin ekat menkkakivut jo ajoissa, jopa kp 18 alkaen, koska mulla on lyhyt kierto ja endometrioosi. Että mulle ne kivut ei edes tulleet "väärään aikaan".

      Poista
  9. Hei Rowan. Entäs jos et testaa ennen veritestiä ja tulosta? Olet kuitenkin saanut ed. kerralla virheellisen tuloksen niin luulen että kohdallasi olisi parempi välttää ylim. stressiltä ja ajatusten sekoittamisilta. Varsinkin kun sanot että olet testikammoinen.
    Paljon voimia ja onnea tulevaan. Koita jaksaa, toivon maailman eniten että onnistutte <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Joo luultavasti en testaisikaan itse ollenkaan, mutta kun silloin on työpöivä, kun veritestin tulokset tulee. Siksi haluan tietää kuitenkin... Jos nimittäin negaa pukkaa, voi olla että en ole työkunnossa. Kamalaa olisi työpaikalla kuulla ne uutiset. Viimeksi olin töissä kun soitin ne tulokset. Silloin olin tehnyt sen negatestin muutama päivä sitten. Kyllä oli melko vaikeaa olla töissä sen jälkeen kun sain tietää, että asia ei ollutkaan ihan niin.

      Poista
  10. Voimia! Ei tässä oikein mitään muuta osaa sanoa. Paitsi sen, että erinäisiin tuntemuksiin ei ainakaan omalla kohdalla ollut yhtään luottaminen.

    Itsellä kaikki negat ja se yksi positiivinen meni ihan samanlaisissa fiiliksissä; erinäisiä vihlontoja, kipuja ja jomotuksia. Välillä rinnat oli kipeet, välillä ei. Välillä oli kipeämpi ja välillä vähemmän. Siitä yhdestä positiivisesta olinkin alkuun aivan varma, että nega sieltä tulee, kun ne tuntemukset oli niin samanlaisia niihin negoihin nähden. Olin niin varma että nega sieltä kuitenkin tulee, etten halunnut edes testata. Venytin sitä testaamista ja testasin sitten lopulta, kun kuukautisia ei alkanut kuulua. Veritestissä kävin vasta sen positiivisen tuloksen jälkeen. Tuo vaihe on kyllä niin piinaa ja koko lapsettomuus ylipäätään, että ei sitä voi oikein edes sanoin kuvailla:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä! Joo silkkaa piinaa tämä vaan on. Nyt on lugetkin alkaneet eilisestä lähtien tulla vauhdilla ulos, mikä ei oo jotenkin mielestäni rohkaisevaa... Kunpa vois olla vaan koomassa mistään mitään tietämättä sinne testiin asti...

      Poista
  11. Kumpa voisikin joo :(itse aina olen varma että en testaa kun vasta viime metreillä ja silti sorrun. Ja aina kun olen alkanu hätäilemään nii tulos ollu nega alusta loppuun..vaikka eihän se lopputulos tietenkää siitä riipu milloin tikun uittaa. No..olen mä kerran jopa oottanu verikokeeseen mutta sekin oli nega.
    Ja toi on nii totta että oireista ei voi paljoa päätellä. Vaikka jälkeenpäin olevinaan on nähtävissä joku hiuksen hieno ero..
    Tsemppiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole ikinä uskaltanut testata ennen testipäivää. Aina ollut niin varma negasta.

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)