Uuteen nousuun

Noniin, josko nyt nopeasti ehtisin kirjoittaa tännekin blogiini kuulumiset ennen töihinlähtöä. Heh, jos ketään enää kiinnostaa, kun olen niin hiljainen ollut viime aikoina tästä aiheesta enkä ole juuri muitakaan kommentoinut. Ihanaa on ollut vaan keskittyä ihan muihin asioihin ja aiheisiin.

Muttamutta, uhkaavasti lähenee seuraava ICSI-kierros. Kävimme tiistaina polilla ja sain jo reseptit virtuaaliseen kouraan. Eli meidän sairaalassa on siirrytty E-reseptiin ja olikin outoa lähteä ilman sitä paksua reseptinivaskaa, johon on tottunut. Lyhyellä kaavalla jatketaan, mutta erona edelliseen on, että nyt tulee kuvioon myös Primolutit, jolla siis pyritään tasaamaan se kierto sopivaan ajankohtaan. Sitten tulee mukaan Menopur, eli viimekertaiseen erona on, että Puregon jää kokonaan pois. Orgalutran tietty tulee sitten aikanaan kuvioihin jarruksi ja Pregnyl lopuksi. Ja jos joskus (siihen tuntuu olevan kaaaamalan pitkä matka) päästään siirtoon, niin Luget ovat taas "sulostuttamassa" elämääni. Polin joulutauon takia ei vielä päästä pistoksiin ensi kierrossa, vaan vasta seuraavassa. Eli hoito sijoittuisi sitten todennäköisesti tuonne tammi-helmikuun vaihteeseen. Kävin jo lääkket apteekista ja olihan tuo taas oikeasti mahtavaa nähdä se laskun oikea loppusumma, joka oli reilut 1800 €, josta itse jouduin maksamaan vain 19 €. Kiitos Kela! Pregnyliä oli YA:ssa varastossa vain 2 kpl, eli ilmeisesti taas saatavuusongelmia siinä...

Kovasti saimme lääkäriltä ja hoitajalta molemmat kehuja laihtumisesta ja aika paljon he kyselivätkin siitä, miten olemme painoa pudottaneet. Minä sain myös hyvää mieltä siitä, kun kuulemma näytän muutenkin niin erilaiselta kuin viimeksi polilla käydessäni. Olemukseni oli kuulemma paljon valoisampi ja pirteämpi. Kyllähän minä olenkin voinut nyt paremmin ja on vain mukavaa, jos se näkyy ulospäin. Lääkäri ultrasi myös munasarjat ja siellä oli vasemmalla (!!) 16 mm folli (silloin oli kp 12). Ok, vasemmalla puolella olevalla follillahan me ei näin luomukierrossa tehdä mitään, mutta kyllähän se rohkaisee, että jospa sitten stimulaatio laittaisi vähän vauhtia sinne huonolle vasemmallekin puolelle.

Muuten on nyt parempi fiilis hoitoonlähdöstäkin. "Uusin voimin uuteen nousuun", niinkuin lääkärikin meille sanoi :). Kyllähän se silti taas pelottaa aika rankasti, mutta yritän nyt olla vielä panikoimatta ainakin siihen asti, kunnes se rumba taas alkaa.