SURU
Anteeksi, jos en jaksa iloita raskaudestasi.
Anteeksi, jos en jaksa iloita lapsesi syntymästä.
Anteeksi, jos en jaksa iloita lapsesi ensihymystä.
Anteeksi, jos en jaksa iloita lapsesi ensiaskelista.
Haluaisin.
Mutta se kaikki on otettu minulta pois. Kaikki nämä,
jotka haluaisin kokea ja tuntea.
Ja vain olla - äiti.
-Suvi Granroth (s. 55)
 |
| Lapsettoman paikka. 2013. Laura Isotalo (toim.) |
KELVOTON HAIKARA 1.
Haikara asuu muita korkeammalla
Ei piikkien kipua
Ei hormoneita, selkeä pää
Ei tyhjyyden tuskaa, elämää
Se valikoi kylmästi, halpamaisesti
Antaa jo omaaville
Jättäen apeat yksin
Ääneti hedelmättömiksi
-Pirita Pyykkönen-Klauck (s. 57)
Luin ja itkin. Itkin ja luin. Kuinka sydäntaraastavaa. Kuinka puhdistavaa. Niin tuttua ja niin totta.
En ole tietenkään koko yllä olevaa teosta lukenut, muita kuin nämä sinun lainaamasi. Jäi näistä päällimmäisenä se ihmetys, että näissä runoissa verrataan heitä joilla on lapsia ja heitä joilla ei ole. Tuskin kukaan ihminen jolla on lapsi odottaakaan kenenkään toisen iloitsevan omista lapsistaan, ainakaan kenenkään sellaisen jolla ei ole omia lapsia. Tuossa toisessakin runossa kadehditaan niitä joilla jo on, että toisille annetaan useampi kun toisille ei anneta yhtään. Ollaan kateellisia ja katkeria niitä kohtaan joilla on lapsia. Varmasti näitä tunteita se herättää, mutta olisi mielenkiintoista lukea noita muitakin runoja, onko monessakin runossa samanlainen lähestymistapa lapsettomuuteen. Vai pohditaanko siellä oman kropan "vajaavaisuutta" tai vastaavaa. Koskettavia runoja kuitenkin ja näihin moni varmasti myös samaistuu.
VastaaPoistaOn tuossa runokirjassa muunkinlaisia runoja, kirja jakautuu 7 lukuun, joissa on runoja eri näkökulmista. Nuo runot ovat luvusta, jossa siis runot käsittelevät juurikin katkeruuden ja kateuden tunteita, joita toisten lapsionnen sivustaseuraaminen useille meistä tahattomista lapsettomista tuo.
PoistaValitsin nämä kaksi runoa juuri siksi, että nyt minusta tuntuu tuolta. Kuten runojen loppuun kirjoitinkin, nämä tunteet ovat minulle tuttuja ja totta. Ja voi kyllä niitä ihmisiä on, jotka eivät ymmärrä, kuinka lapseton ei välttämättä osaa iloita toisen raskaudesta tai lapsesta. Kyllä minä olen ainakin kuullut liian monta kertaa sanonnan "eihän se sulta ole pois...". Onneksi kuitenkin yleensä ihmiset ymmärtävät. Ja nuo runot ovat nimen omaan meidän lapsettomien näkökulmasta kirjoitettu, ja kyllä itse ainakin mietin, että "anteeksi kun en voi...".
Minä taas ymmärrän täysin sinua. On helppo jeesustella - ja olla olematta katkera - jos ei ole todella elänyt pitkään lapsettomana tahtomattaan - mutta takuulla se katkeruuskin sieltä pinnan alta löytyy ihan joka ainoalta, jos on esimerkiksi lähipiirissään ainoa joka ei lasta saa, ja kaikki muut saavat. Iso, iso lämmin halaus sinulle.
VastaaPoistaOlen ostanut tuon kirjan itse itselleni joululahjaksi ja aion aukaista sen vasta jouluna (että olisi sitten edes jotain "kivaa" tiedossa..), hyvältä hankinnalta vaikuttaa!
VastaaPoistaVoi, mitä kuuluu? Olisi niin mukavaa tietää,miten olet jaksanut ja voinut - mutta vaikka et nyt jaksaisikaan olla olemassa täällä blogimaailmassa, sinulle kaikkea hyvää ja lämmintä toivottelen.
VastaaPoista