Back in black

Noniin, joulut on juhlittu ja bloginikin palaa taas enemmän minun omaa sielunmaisemaani kuvaavaan tyyliin. Joulu meni ihan mukavasti, on ainakin syöty taas monen viikon edestä... Ja suklaatakin vielä on ja uusi vuosi vasta tulossa! Odotan oikeastaan lauantaita ihan innolla, tänä vuonna otamme uuden vuoden vastaan meillä mieheni, veljeni, siskoni ja hänen miehensä kanssa. Aiomme tehdä hyvää ruokaa (eli syömistä taas!), ehkä pelailla jotain lautapelejä, saunoa ja käydä joenvarressa ampumassa raketteja. Booliakin aiomme tehdä ja tottakai skumpat ostetaan. Aion juhlia ihan kunnolla vailla omantunnon tuskia, sitten alkaa taas alkoholiton kausi minulla, kun hoito lähestyy. Tulee varmasti ihan kirjaimellisesti tipaton tammikuu. Ja toivottavasti siitä seuraa sitten sitä tipattomuutta koko vuodeksi, syystä jotta... Kyllä te tiedätte.

Oikeastaan odotan jo tämän vuoden päättymistä. Tammikuussahan meillä oli ensikäynti lapsettomuuspoliklinikalla ja sen jälkeen koko vuotta on hallinnut lapsettomuuteen liittyvät tunteet, toimenpiteet, toiveet, pettymykset ja kaikki mitä se vaan pitää sisällään. Kulunut vuosi on varmaankin raskain vuosi, mitä minulla on koskaan ollut. Onhan minulla ollut vaikeita aikoja elämässäni ennenkin, mutta tämä on kyllä siellä kärjessä keikkumassa ehdottomasti. Osaan kuitenkin ehkä suhtautua asioihin hieman eri tavalla ja realistisemmin kuin silloin 19-vuotiaana, jolloin sairastuin masennukseen. Nyt vaan pyrin kaikin voimin estämään sen uusiutumista, ja siksikin olemme polilla sopineet, että käyn nyt ihan säännöllisesti siellä terapeutilla juttelemassa. Seuraava käynti on 12.1., olisin päässyt jo aiemminkin jos olisin halunnut. Polillekin on nyt jo varattu aika 0-ultraan, joka on 25.1. Aloitan siis Synarelan sumuttelut ensi viikon sunnuntaina 8.1. Muutenhan sitä ei tarvitsisi sumutella kuin pari viikkoa, mutta mieheni työmatka sattuu juuri niin, että silloin punktio olisi kyseisellä viikolla. Siksi joudun sumuttelemaan viikon pidempään. Ei siitä ilmeisesti pitäisi olla mitään haittaa itse hoidolle, mutta minä sitten joudun mahdollisesti kärsimään niistä ikävistä sivuoireista pidempään. Mutta mieluummin niin kuin että hoidon aloitusta lykättäisiin pidemmälle. Olen lisännyt tuonne yläpalkkiin Hoitokertomus-sivun, josta voi kurkata menneitä ja jatkossa tarkistaa mitä milloinkin tulee tapahtumaan, jos kiinnostaa. Siirsin sen tuosta sivupalkista pois, kun alkaisi tulla turhan pitkät jorinat siihen.

Minulla olisi kysymys Synarelaa käyttäneille: kun minun pitää sumuttaa sitä aamuin illoin (yksi suihkaus kumpaankin sieraimeen), onko kellonajoilla niin väliä? Siis onko siinä joku tarkka aika, että juuri 12 tunnin välein pitää ja aina samaan aikaan?

Loppuun vielä ajattelin kertoa, että osallistun vuoden alusta starttaavaan Kevyt-projektiin, jota Toiveikas alkaa vetää. Saa nähdä mitä siitä kohdallani tulee, kun hoitokin alkaa siinä sitten, mutta yritän olla mukana ja karistaa kiloja samalla, mutta en siitä asiasta nyt ota (tai ainakin yritän olla ottamatta!) yhtään ylimääräistä stressiä. Painoa minulle on nyt loppuvuonna tullut vähän lisää ja ainakin niistä kiloista olisi pyrkimys päästä pois.