Nyt kai se on vaan yritettävä nostaa pää pois puskasta ja alkaa orientoitua tähän lapsettomuusrumbaan. Paluu karuun todellisuuteen tapahtui tänään puhelinsoiton muodossa. Sairaanhoitaja soitti, että minulle on varattu aika laparoskopiaan 24.8. Sepäs tulikin äkkiä, minä olin ajatellut, että leikkaus on vasta syys-lokakuussa. Kaksi päivää ennen toimenpidettä täytyy käydä vielä labrassa joissain kokeissa, sairaanhoitajan haastateltavana ja leikkaavan lääkärin juttusilla ja tutkittavana. Onneksi lääkäri on yksi polimme omista lääkäreistä, tuntuu helpommalta mennä tutun lääkärin käsittelyyn kuin ihan vieraan. Jännittää, pelottaa ja ahdistaa. Tiedän, ettei laparoskopia ole mikään iso operaatio, mutta silti se pelottaa. Sekä itse toimenpide, nukutus (vaikka onkin siitä kokemusta) ja tietysti se, mitä siellä selviää ja mitä siitä seuraa.
Blogitaukoa ehti vierähtää lähes kuukausi. Olen autuaasti pitänyt päätäni tosiaan puskassa koko asian suhteen. En ole uskaltanut ja jaksanut juurikaan ajatella tulevia toimenpiteitä ja hoitoja tai koko lapsettomuutta enkä ole muidenkaan blogeja seurannut. Hyvää tauko on tehnytkin ja kun olen töissäkin ollut, on aika mennyt nopeaan. Mielialani on parantunut Sepramin aloituksen jälkeen. Välillä kyllä käyn vähän ylikierroksillakin. Olen mielestäni "liian" iloinen, tai saan sellaisia iloisuuskohtauksia, jotka sitten saattavat yhtäkkiä vaihtua valtavaan väsymykseen. Heti jos ajattelen tulevia hoitoja, alkaa ahdistaa. Ne hormoniannokset ja mitä ne minun mielelleni ja kropalleni tekevät. Paniikki siitä, että hoito ei tehoa. Jännitys ultrissa, mikä on tuomio. Pahimpana se pelko, että joudutaan taas hoito keskeyttämään. Kun ajattelen kokemiani hoitoja, niin siinä on ollut sellaiset stressinpaikat, että ajatus sen läpikäymisestä taas kauhistuttaa. Mutta kun ei meillä ole vaihtoehtoja. Kai tässä on vaan yritettävä alkaa pikkuhiljaa tehdä asennemuutosta asian suhteen. Mutta näillä kokemuksilla on pikkuisen vaikea enää yrittää ajatella positiivisesti. Nyt kuitenkin ensin se laparoskopia ja sitten katsotaan jatkot.
Voi Rowan minä ymmärrän, miten ikävän viillon tuo hoidon keskeyttäminen aiheuttaa mieleen. Miten se pelko pitää aika tiukkaan otteessaan. Mitä jos taas? Luulen että ei ehkä enää ikinä pysty entisenlaisella luottamuksella kapuamaan siihen tutkimuspöydälle, vaan varmasti joka kerta pelottaa, että joku menee pieleen. Senkin tuntemuksen kanssa on kuitenkin vain pärjättävä. Mutta toivotaan, että ei enää ikinä sellaista, kummallekaan. Että olisi vaihteeksi ihan täysin vailla vastoinkäymisiä hoidot, että kaikki menisi hyvin.
VastaaPoistaMuakin alkoi ihan jännittämään tuo sun laparoskopia. :) Se tulee aika äkkiä! Mukava tosin kuulla, että asiat saattavat rullata vauhdillakin eteenpäin, kun se operaatio kerran joka tapauksessa edessä on...
Oho, onpa kyllä todella ripeää toimintaa tuon laparoskopian suhteen. Kiva ettei sen suhteen ole turhauttavan pitkää odottelua tiedossa :)
VastaaPoistaKiva kuulla taas sinustakin Rowan! Mukavaa, että olet saanut tästä "rallista" lomailtua. Yllättävän helposti sitä saa kyllä siirrettyä lapsettomuusasiat sivuun ja yksikin puhelu on voi taas aiheuttaa aikamoisen tunnevyöryn.
VastaaPoistaAskel kerrallaan taas syksyn haasteisiin. Niin siihen on kai suhtauduttava.
Kiva kun kirjoittelet taas! Taitaa se polikin kohta aueta, niin se vaan kesä meni.
VastaaPoistaMitä kuntoiluprojektille kuuluu?
Ainu, minä tiedän, että sinä todellakin ymmärrät! <3 Joo, kyllä minäkin luulen, että se luottamus ei koskaan enää palaa. Joka kerta tutkimuspöydälle meno varmasti tulevaisuudessa jännittää paljon enemmän kuin ennen keskeytynyttä hoitoa. Toivotaan vaan, ettei meidän kummankaan tarvitsisi sitä enää koskaan kokea!
VastaaPoistaMinuakin jännittää laparoskopia. Tosin nyt jännittää se, alkaako menkat ajoissa ennen sitä. Hitsin kroppa taas! :/
Planner, joo askel kerrallaan, parempi ettei katsele kerralla liian kauas!
Anonyymi, kuntoilu sujuu ihan mukavasti. Vähän vähemmän tuli tehtyä töissäkäydessä ja jos/kun nyt se laparoskopia on edessä, niin sitten tulee vähän taukoa. Salinvaihtoa olen vähän ajatellut, kaipaisin vähän enemmän mahdollisuuksia ja haasteita kuntosalille verrattuna siihen, missä nyt käyn.
Hups, Jadekivi unohtui välistä! Mutta siis niin, minäkin yllätyin, että sain ajan niin nopeasti. Kun nyt vaan tämä kroppakin pysyisi suunnitelmissa mukana eikä pettäisi h-hetkellä!
VastaaPoistaMinä vaihdoin yhdessä vaiheessa salia, ja se oli yksi parhaista teoista kuntoilun puolella pitkään aikaan. Alussa olin ihan hämmennyksissä uudessa paikassa, tuntui etten tunne ketään ja ikävöin vanhoja, tuttuja ihmisiä ja nurkkia. Mutta aika äkkiä huomasin, että motivaatio nousi ihan uusiin ulottuvuuksiin, kun oli mistä motivoitua. Nyt en enää takaisin vaihtaisi. Entisellä salilla tein loppuajasta melkein pelkästään vapailla painoilla, kun tuntui, että ei enää jaksa samoja laitteita käyttää. Nyt olen taas tosi ihastunut laitteissa tekemiseen. Ihme miten äkkiä jotkut asiat muuttuvat kun olosuhteet muuttuvat. :D Eli voin lämpimästi suositella salinvaihtohyppyä jos se tuntuu houkuttelevalta, itse sitä tosi pitkään pohdin, ja sitten vaihdettuani vaan mietin, että miksi ihmeessä en vaihtanut aiemmin. Jotenkin minusta kiva on sekin, että olen nykyisessä salissani kiinni vain oliko se nyt 6 viikon irtisanomisajan kaikenmaailman vuosijäsenyyskoukeroiden sijaan - ihmeesti tuo vapaata oloa sekin.
VastaaPoistaJoo, tosiaan minuakin on alkanut ärsyttää se, kun samat laitteet vaan käytössä ja lisäksi sali on aika pieni. Muistaakseni myös se sali, johon aion käydä tutustumassa antaa 6 viikon irtisanomisajan. Jos ottaa vuosikortin, eka vuosi pitää käydä, mutta sen jälkeen siis se irtisanomisaika. Paljon vapaampaa touhua kuin nykyisellä salilla. Pitääkin tänään kysellä vähän tuosta, että miten pääsen irti nykyisestä jäsenyydestäni.
VastaaPoistaKannattaa vielä varmistaa että tartteeko oikeasti käydä eka vuosi, koska minulla ainakaan ei tartte. Eli jos on irtisanomisaika, niin yleensä siinä ei ole vuositason velvoitteita. Tiukkana vaan irtisanoutumisen kanssa - ihmeesti ne yrittää joka paikassa huijata mm. siinä, että jonain kuukautena pitäisi irtisanoa. Jos on aikansa täyttänyt (eli vaikka 2 vuotta tai vuoden, mikä nyt alkuperäisessä sopimuksessa onkin ollut), niin sen jälkeen pitäisi päästä pois. Itse joskus soitin kuluttajansuojaankin, ja he kertoivat näitä salijuttuja enemmänkin. Outoa sinällään, että vaan kova kovaa vasten pääsee pois - en yhtään ymmärrä mitä iloa salille on siitä, että leviää huono maine vaikka poispääsyn vaikeudesta jos siinä selvästi huijataan.
VastaaPoista