Stressittömät piinapäivät? Pah!

Minä päätin etukäteen, että tällä kertaa en stressaa. Kun se ei auta yhtään mitään. No, olihan se helppo sanoa... Ja suht helppoa siihen asti, kunnes eilen juuri vähän sen jälkeen kun olin kirjoittanut postaukseni, menin vessaan. Pyyhkiessä paperiin tuli lugemössön mukana pieni ruskea limaklöntti. Tottakai ensimmäinen ajatus oli että noniin, se oli sitten siinä. Sinne meni meidän pikkuinen Hippu!

Tiedän kyllä, että se voi olla ihan mitä vaan maan ja taivaan välillä. Se voi olla joku siirron yhteydessä instrumentin tekemä nirhauma, joka on vähän vuotanut. Se voi olla jopa oire kiinnittymisestä. Mutta tottakai minä eniten pelkään, että siinä meni meidän alkio. Minulle on vakuuteltu, ettei se vielä siirrosta seuraavana päivänä voi tulla ulos ja niin haluan uskoa itsekin. Toisaalta, miksei voi? Varsinkin kun siirto tehdään vaiheessa, jolloin kiinnittymisen pitäisi tapahtua melkeinpä hetimiten? Onko sille olemassa jotain tieteellisiä perusteita? Koska jos se ei kiinnittynyt, niin miksei se voisi jo tulla pois? Ehkä minä olisin rauhallisempi, jos se olisi ollut vain sitä ruskeaa tuhrua, jolloin uskominen nirhaumaan olisi helpompaa. Mutta se limaklöntti. Se minua eniten ahdistaa. Sen jälkeen ei ole kyllä vuotanut yhtään mitään muuta kuin lugemössöä. Nyt kun käytössä on Progynova, ei mitään vuotoja kai pitäisi tullakaan ennen kuin ne on lopetettu..?

Nyt on siis pp2, dpo7. Eilen iski ihan mieletön väsymys ja paha olo kauppareissulla. Sitähän on ollut jo vähän pitkin viikkoa lugejen aloituksen jälkeen, mutta eilen se tuli voimakkaampana. Sopii hyvin oireisiin Gonapeptylin pistämisen jälkeen. Rinnat ovat hiukan turvonneet ja kipeytyneet. Se alkoi jo keskiviikkona, eli kaksi päivää lugejen aloituksesta. Minulla aina luget kipeyttää rinnat. Naureskelinkin silloin, että tissit on jo kipeenä vaikkei siirtoa ole vielä edes tehty! Onhan tuolla mahassa välillä jotain pientä tuntemusta ollut, mutta ei niistä voi päätellä yhtään mitään. Ehkä isoimpana on mieleen jäänyt kun sunnuntaina oltiin kotimatkalla ja pysähdyttiin kahville. Yhtäkkiä viilsi vasemmalta munasarjan kohdalta (siis siitä missä minulla on joskus ollut munasarja!) pitkittäin alavatsalle sellainen nopea kiputuntemus, että mieheni kysyi, että mikä tuli? Oli ilmeestä nähnyt että nyt sattui. Se meni kuitenkin nopeasti ohi. Se voi olla myös suolistojuttuja, mulla on ollut vähän viime aikoina ongelmia vatsantoiminnan kanssa. Kun on vielä nämä lääkecocktailit käytössä, niin ei tosiaan pysty vetämään yhtään mitään johtopäätöstä mistään tuntemuksesta. 

Onneksi tänään alkaa työviikko, on kyllä tosi hyvä päästä ajattelemaan jotain muuta. Tosin töissäkin moni tietää tästä asiasta, joten kyllä siellä varmaan saa tänään olla vastailemassa kysymyksiin. Toivottavasti työkaverit vaan nyt kestävät tätä hermokimppua seuraavat päivät!