Kevyt-viikko 10 ja ovulaatioahdistus

Kevyt-projekti lähenee loppuaan, nyt on jo 10. viikko takana. Tällä viikolla olen liikkunut aika paljon, vain tiistai oli sellainen päivä, jolloin en harrastanut mitään liikuntaa. Pää on tarvinnut hirmuisesti tuuletusta ja olen purkanut kaikkea sitten liikuntaan. Perjantain punnitus näytti vain 100 g:n pudotuksen viime viikosta, mutta olkoon. En nyt jaksa murehtia sitä, vaikka kyllähän se ottaakin päähän vähän. Kalorivaje on tällä viikolla ollut keskimäärin n. -400 kcal/vrk. Joinakin päivinä reilusti enemmän, ja joinakin päivinä taas mennyt yli kulutuksen.
Viikon liikunnat:
Ma: cross trainer 20 min., juoksumatto 40 min.
Ke: cross tariner 20 min., kuntosali 1 h 14 min.
To: cross trainer 20 min., juoksumatto 40 min.
Pe: cross trainer 20 min., kuntosali 1 h
La: kävelylenkki 9 km 1 h 37 min.
Su: cross trainer 20 min., kuntosali 1 h 3 min.
Liikuntaa tuli yhteensä 7 h 54 minuuttia ja kaloreita kului peruskulutuksen vähennyksen jälkeen -3066 kcal.

Tällä viikolla bloggailu ja muidenkin blogien seuraaminen on jäänyt vähemmälle. Olen yrittänyt kyllä olla selvillä, mitä muille kuuluu, mutta en ole oikein jaksanut aktivoitua kommentoimaan. Ajatukset pyörivät nyt oman tulevan hoidon ympärillä ja olen panikoinut pitkin viikkoa. Minullehan tiistaina lääkäri sanoi, että tuskin ovuloin tässä kierrossa. Huom! Eritevaroitus! Älä lue, jos ällöttää! Itselle nämä kaikenmaailman limat, veret, limakalvonpalat ja muut ovat niin arkipäivää, että ei tee heikkoakaan puhua ja kirjoittaa niistä. Eli keskiviikosta lähtien minulta tuli ihan selkeitä ovislimoja, ja paljon. Ainoa ero normaaliin ovislimaan oli se, ettei se ollut kirkasta, vaan rusehtavaa. Ruskeaa tuhruahan minusta on vuotanutkin menkkojen loppumisen jälkeen. Tuosta ruskeasta vuodostä lääkäri sanoi, että voi olla merkki juurikin anovulatorisesta kierrosta. Mutta kun ne limat tulivat! Kaiken lisäksi eilen oikea munasarja jomotteli ja kuumotti ovistyyliin ja tänäänkin on ollut tuntemuksia. Ja koko viikonlopun on tehnyt koko ajan hirveästi mieli you-know-what. Ja nyt limat ovat jääneet pois, ihan kuin ovulaation mentyä yleensäkin. Nyt panikoin sitten, että jos se ovulaatio tulikin ja nyt sitä vuotoa saa odottaa kaksi viikkoa ja meidän hoitosuunnitelmat menee ihan pieleen! On se kumma, kun kerrankin  toivoo, että ovulaatiota ei tulisi, niin se tuntuu puskevan päälle. Normaalisti minä ovuloin kp 12 paikkeilla ja nyt on jo kp 18, joten tästä tulee pitkä kierto, jos ovulaatio tosiaan tapahtui. Tosin sekaisinhan tämä kroppani taitaa nyt olla noista viime aikojen hormonihoidoista, joten ei se välttämättä tietysti kahta viikkoa odota, että vuoto alkaa. Voihan puuuh, kun koko ajan saa hermoilla jostain. Se huono puoli tässä omaan kiertoon aloitettavassa hoidossa on, kun tosiaan oma kroppa voi taas tälleen heittää kapuloita rattaisiin. Aikatauluissa pysyminen kun olisi nyt melko tärkeää, kun hoitomme ajankohta sattuu just pääsiäisen aikoihin, jolloin poli on kiinni pitkäperjantain ja pääsiäismaanantain. Hirveä stressi, ja sitä kun pitäisi nyt välttää, kaikkea ylimääräistä mielen kuormitusta. Helpommin sanottu kuin tehty.

Menopurin kävin jo hakemassa apteekista. Se piti tilata tukusta, kun täällä eivät pidä varastossa, koska tuolla vahvuudella (1200 IU) käytetään täällä niin harvoin. Meidän polilla siis ei Menopuria yleensä käytetä IVF/ICSI-hoitojen yhteydessä. Onhan tuo hankalampi piikitettävä kuin Puregon, jolla onneksi aloitan piikitykset; tulee pehmeämpi lasku hoidon alkuun. Toivottavasti en mokaile sen Menopurin kanssa sitten. Itse pitää sekoittaa kuiva-aine ja neste ja ruiskulla piikittää. Eihän tuosta määrästä minulle riitä kuin 4 päiväksi, joten tarvitsen vielä uuden reseptin lääkäriltä, kunhan hoito käynnistyy. Sitten joskus. Ahdistaa, kun en tiedä milloin.