Kyllähän se tänään korostuu. Oma tyhjä syli. Jo herätessä oli surullinen mieli. Aurinkokin paistaa, linnut laulavat ja päivästä tulee kaunis. Puut alkavat vihertää ja luonto oikein hehkuttaa uutta elämää. Sitä elämää ei ole vielä tänäkään äitienpäivänä meidän perheessä. Kuinka sitä joskus ajatteli, että jokohan ensi vuonna minäkin saan olla osa sitä onnellisten äitien joukkoa, jotka saavat viettää perheineen äitienpäivää. Ei, en tänäkään vuonna. En uskalla enää edes toivoa, että joskus minäkin... Ulkopuolisuuden tunne on jälleen valtava.
Oman äitini ja anoppini luona käymme tänään onnittelut viemässä. En koe sitä velvollisuudeksi, vaan olen omalle äidilleni vilpittömästi kiitollinen siitä, että hän on minulle maailman paras äiti ja haluan muistuttaa siitä tänä päivänä. Onhan hän ollut valtava tuki myös tässä lapsettomuushoitojen aikana.
Kaikille meille, jotka olemme jo sydämeltämme äitejä, haluan toivottaa voimia! Meidän pienet ovat jossain... tähtinä taivaalla? Meidän sydämissämme on aukko, paikka niille pienille, joita edelleen odotamme.
Tämä päivä niinkuin joulukin on varmasti lapsettomalle yksi kovimpia kun konkretisoituu se asia, mitä itse ei ole saanut. Itse yritän muistaa tänä päivänä olla vain onnellinen, että minulla on äiti. Facebookissa pomppasi kaverin seinältä jonkun kommentti, että "entä jos ei ole äitiä, tai ei itse ole?" Tämä on varmasti raskas päivä niillekin jotka ovat oman äitinsä menettäneet. Yritetään iloita tänään siitä, mitä meillä vielä on :) Haleja tähän päivään Rowan <3
VastaaPoistaVoimia Rowan sinullekin. Komppaan Vilkasta: iloitaan siitä, mitä meillä on. Ja annetaan tilaa myös kaipaukselle ja surulle. Kaunis päivä tosiaan tänään. Katkeransuloista. Halaus! <3
VastaaPoistaVilkas: kiitos, haleja sinullekin! Sama minullekin tuli mieleen, että päivä on varmasti raskas myös heille, joilla äitiä ei enää ole. Ja tosiaankin, minä omistan tämän päivän omalle äidilleni ja olen hänelle kiitollinen. Ja kiitollinen siitä, että minulla on hänet.
VastaaPoistaAinu: kiitos sinullekin! Halaus!
Voimia minunkin puolestani! Nautitaan auringonpaisteesta ja nurkan takana kurkkivasta kesästä. Huomenna tämä päivä on vuoden päästä ja vuodessa ehtii tapahtua paljon.
VastaaPoistaPäivä on raskas paitsi meille lapsettomille ja niille, jotka ovat äitinsä menettäneet, myös meille, joiden äiti ei ole ollut se turvallinen äiti, vaan ihminen, jota on saanut pienen ikänsä pelätä. Siksi itse muistan äitiäni aina äitienpäivän sijasta sitä edeltävänä päivänä, enhkä koskaan esim. äitienpäiväkortilla tai muilla asiaan liittyvillä sanoilla. Muistan elämäni antajaa, mutta en edes yritä uskotella itselleni rakastavani. Kaikesta äitiyteen liittyvästä pyhyydestä huolimatta minulla on oikeus tähänkin.
VastaaPoistaKiitän ystävistäni, heidän lapsistaan. Kuitenkin, vaikka vähänkin kaukaisempien raskausuutiset myös repivät. Minulla on uskomaton joukko naisia, äitejä, ympärilläni. Se on ihanaa. Kiitän myös siitä, etten ole yksin lapsettomuuteni kanssa.
Itku tulee ihan yllättäin, mutta olkoon tämä päivä sille omistettu. Aurinko paistaa, voin hyvin suojautua aurinkolasien alle ja antaa sen lämmittää kasvojani.
Voimia tähän päivään jokaiselle.
Illusia, täällä on nautittu kyllä ja aloitettu grillikausi. :) Nyt mahat täynnä herkkuja on hyvä orientoitua jännittämään kohta alkavaa lätkämatsia.
VastaaPoistaAnonyymi, vedet silmissä luin kommenttiasi. Voimahalaus sinulle <3! Sinua kohtaa äitienpäivänä kaksinkertainen suru, suru omasta lapsettomuudesta sekä siitä, ettet voi ajatella omaa äitiäsikään muutoin kuin elämäsi antajana. Olen niin kovin pahoillani puolestasi ja oma äitienpäivän suru tuntuu tuon kaiken rinnalla jotenkin vähäpätöisemmältä. Ihana kuitenkin lukea, että sinulla on elämässäsi ihmisiä, joiden olemassaolosta voit olla kiitollinen ja saat heistä tukea ja iloa elämääsi. Ei se biologia tosiaan kaikkea määrää, ei lähellekään. Voimia sinulle!