torstai 31. toukokuuta 2012

Sydämen asialla

Vihdoin ja viimein rohkaistuin mittaamaan tänä aamuna verenpaineeni. Kiitos rakkaan ystävän, joka eilen patisti minua mittaamaan, koska en ole aikoihin sitä seurannut ja minullahan on lievä verenpainelääkitys. Siitäkin on ollut stressiä, että millähän tasolla se on. Kun minulla on rytmihäiriöitäkin ollut pitkin kevättä. Nyt ne ovat vähän helpottaneet, kun liikunta on taas säännöllistä, mutta kyllä se sydän muljailee silti.

Ensimmäinen mittauslukema oli 141/96 ja toinen 141/91. Yritin rauhoittua ennen mittausta ja istuin mansetti käsivarressakin paikallani 5 minuuttia ennen kuin aloitin. Tulos ei kyllä yllätä. Olen ihan varma, että verenpaineen hoito ei ole nyt oikealla tasolla. Tunnen kyllä, että olen koko ajan vähän sellaisessa ylivirittyneessä tilassa. Niska ja hartiatkin ovat todella jumissa enkä saa niitä rentoutettua. Soitin sitten terveyskeskuksen ajanvaraukseen ja hoitaja laittoi lähetteen labraan verikokeisiin (verenkuva, sokerit ja rasvat kai ainakin) ja EKG-tutkimukseen. Ajattelin mennä jo huomenaamulla. Aikaa lääkärille hän ei nyt voinut antaa, sillä ajat jaetaan kahden viikon päähän ja nyt ei ollut aikoja. Kesäkuussa niitä kuitenkin kuulemma ihan hyvin on ja sain kehotuksen soittaa heti maanantaiaamuna uudestaan ja silloin minun pitäisi saada aika. Katsotaan tämä tilanne nyt ja mahdollinen lääkityksen muutos.

Minulle iski paniikki siitä, että verenpaine täytyy saada hyvälle tasolle ennen laparoskopiaa, ja siksikin haluan nyt selvittää asian. Entä jos siinä käy minulle huonosti nukutuksen aikana, jos verenpaine on niin korkea? Tai että he kieltäytyvät koko operaatiosta, jos verenpaine on korkea. Minulla on kyllä aina tosi korkea verenpaine lääkärillä tai hoitajalla mitattaessa, vaikka kotona olisikin ihan normaali. Myös seuraavia hoitoja ajatellen olisihan se hyvä, että verenpaine saataisiin hyvälle tasolle. Eli eipä ne tutkimukset nyt sitten loppuneetkaan. Mutta näihin minun olisi pitänyt tarttua jo piiitkä aika sitten. Olen vain lakaissut koko asian maton alle. Nyt en enää uskalla.

8 kommenttia:

  1. Moi!
    Onhan se hyvä, että verenpaine saataisiin normaalille tasolle. Omasi ei kuitenkaan ole mitenkään hälyttävä. Älä siis hermoile turhaan. Hyvä jos hakeudut lääkäriin rauhassa.

    Ja nukutuksen aikanahan verenpaineita seurataan tiiviisti ja tarvittaessa lääkitään samalla jos ovat liian matalat tai korkeat.

    Tsemppiä sulle. Hirmuisesti!!

    -hoituri-

    VastaaPoista
  2. Hyvä että ottivat sut vakavasti, ja pääset heti tutkituttamaan tilanteen.

    Laitoin sulle muuten mailia tulemaan, kun bongasin yhden mielenkiintoisen jutun :)

    VastaaPoista
  3. Hoituri: kiitos tsempistä! :) Eihän tuo lukema tietysti ihan tähtitieteellinen onneksi ollut, mutta korkea kuitenkin. On kumminkin lääkityskin ja ihan kotona mittasin. Ja mittarikin pitäisi viedä kalibroitavaksi, kun on useampi vuosi aikaa edellisestä kalibroinnista. Veikkaan, että sitten lääkärin mittaamana tulos on reippaasti vielä tuosta ylöspäin. EKG näytti tänään hoitajan mukaan siistiltä. Mutta näyttäähän se, kun ei se rytmihäiriö just siihen aikaan tietenkään sattunut, kun sydänfilmi otettiin.

    Jadekivi: Joo, kyllähän niiden pitää vakavasti ottaa. Kun jos on verenpainelääkityskin jatkuva, niin pitäisihän sitä seurata, itse olen laiminlyönyt koko asian...

    Kiitos mailista, olipa mielenkiintoista! Vastasinkin jo sinulle. :)

    VastaaPoista
  4. Siihen aikaan kun mulle tehtiin ensimmäinen endoleikkaus oli sydämen hoito pahasti retuperällä. Mulla oli varmaan aika sama tilanne kuin sulla, mieto verenpainelääkitys eikä seurantaa. Mähän menin sairaalaan pahoinvoivana illalla ja oksensin koko aamun eli en leikkauspäivänä ottanut lääkkeitä. Leikkaus kesti viidettä tuntia ja sen jälkeen osastolla hoitaja kävi mittaamassa mun verenpaineen säännöllisesti tunnin välein vuorokauden ajan. Muissa leikkauksissa paineet on olleet ok ja lääkkeet otettu leikkausaamuna, joten leikkauksenjälkeistä seurantaa on ollut parin tunnin välein vain yövuoroon saakka. Kyllä ne siis pitää lukua. :)

    Jos lääkäri on yhtään fiksu se kirjoittaa sulle lähetteen sisätauteihin, että saat kunnollisen kartoituksen ja oikean lääkityksen. Itse asiassa sun olis järkevää vaatia lähetettä. Mulla verenpaine oli pitkään huonossa hoidossa työterveyslääkärillä, lääkkeitä vaihdeltiin miten sattuu eikä paineet laskeneet kun syytä ei oltu tutkittu. Sehän paheni sitten sydänkohtaukseen asti.

    Noi sun luvut ei ole vielä mahdottomia, mutta ikäviä. Ja pienikin stressi (kuten lääkärillä mitatessa oot huomannut) nostaa tasoja reippaasti. Siksi kannattaa kotona mittailla säännöllisesti, niin on mitä näyttää lääkärille.

    Rytmihäiriöistä tragikoominen kertomus; nehän menee niin nopeasti aina ohi. Lääkäri laittoi mulle EKG-tilauksen ja käski tilata ambulanssin kun kohtaus tulee, että se saataisiin filmille. Soittelin sitten ambulanssia ja samalla kun kärsin kivusta toivoin ettei kohtaus loppuisi liian nopeasti mutta olin varma, että nyt tähän kuolee jollei lopu pian. Aina se kohtaus loppui ennen kuin ambulanssi ehti paikalle. Naapurit varmaan ihmetteli kun ambulannsi on pihassa harva se päivä.. Lääkkeillä kohtaukset on pysyneet kurissa vaikkei niitä saatukaan dokumentoitua.

    VastaaPoista
  5. Hui ku tuli loputtoman pitkä kommentti. Sori!

    VastaaPoista
  6. Kiitos, Kerttu, kun jaoit kokemuksesi! Ei minua haittaa pitkät kommentit, päinvastoin. On hyvä saada lukea toisten kokemuksia. Minä en kuitenkaan usko, että minulla tämä sydänongelma on ihan noin vakava. Ei minulla ole mitään kipuja ollut, vain sellaista muljahtelua. Luulen, että rytmihäiriöni eivät ole vaarallisia, vaikka toki ne ovatkin ikäviä. Myös tuo verenpaine voi niitä aiheuttaa, sekä hartiajumit, ja sitten tämä yleinen stressaantunut olo.

    Aika jännä tuo menetelmä, mitä kohdallasi on käytetty rytmihäiriön kiinnisaamiseen :O. Luulisi, että olisi ollut fiksumpaa ottaa käyttöön sellainen vuorokauden mukana kuljetettava systeemi, joka mittaa sydämen toimintaa. Tätä minulle EKG-hoitajakin ehdotti. Silloin rytmihäiriöt jäävät varmasti kiinni, jos niitä sen vuorokauden aikana tulee. Ja minulla noita muljahduksia kyllä on päivittäin. Jos muistan, otan tuon puheeksi lääkärin kanssa.

    VastaaPoista
  7. Rytmihäiriöissä on se vika, että niistä ei tiedä mikä on vakavaa ja mikä ei. Toisaalta, eipä sitten tarvi stressata kun ei joka tapauksessa voi tehdä asialle mitään itse.

    Mulle on tehty vuosien varrella kolme kertaa vuorokausimittaus ja kahteen kertaan keräsin virtsaa koko vuorokauden samalla. Ei vaan ole sattunut silloin kohtaus tulemaan. Niitä tuli mulle pahimmillaan pari-kolme kertaa viikossa, ei päivittäin.
    Beetasalpaaja vähentää rytmihäiriöitä, mulla riitti annoksen nosto viemään 90% häiriöistä pois. Mutta tosiaan sisätautilääkäriltä saa viimeisimmät tiedot uusista hoidoista, ei yleislääkäriltä.

    VastaaPoista
  8. Kerttu, totta tuokin. Tosin yleisestihän sanotaan, että jos rytmihäiriö ei tule rasituksessa ja jos se ei ole kivulias, se on suuremmalla todennäköisyydellä vaaraton. Mutta eihän niistä voi tietenkään varmaksi tietää vain mutu-tuntumalla.

    Minä veikkaan, että sekä kehon että mielen stressillä on nyt ollut suurta vaikutusta näihin minun oireisiini. Nyt verenpaine on näyttänyt matalampia lukemia ja rytmäritkin vähentyneet. Katsotaan nyt, mitä se lääkäri sanoo.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)