Nyt on jarruttelu alkanut. Eilen illalla siis pistin Procrenin ja nyt sitten vaan odotellaan 3 viikkoa 0-ultraa. Ja toivotellaan kohdulle ja munasarjoille hyviä unia! Minusta on vaan hyvin kummallinen ajatus, että niin pieni annos liuosta nahkaan tuikattuna voi vaikuttaa noinkin voimakkaasti ja vieläpä monta viikkoa! Mutta kyllähän ne rokotuksetkin tietysti ovat voimassa parhaimmillaan vuosikymmeniä. Ihmeellistä tämä nykyajan lääketiede. Procren-piikki oli aivan erilainen kuin Pregnyl tai Menopur. Itse ei tarvinnut ampulleja rikkoa ja aineita sekoitella, vaan tässä oli kaikki jo valmiina samassa ruiskussa. Joku kammioruisku sen nimi kai oli. Toki nytkin piti kuiva-aine ja liuotin yhdistää, mutta olivat jo ruiskussa valmiina. Se vähän yllätti, ettei liuos ollutkaan kirkasta niinkuin aiemmissa käyttämissäni ja mietinkin, että onko se nyt varmasti sekoittunut kunnolla. Se oli nimittäin sellaista vaaleaa, mutta ei siinä ainakaan hiukkasia näkynyt. Pistäminen ei mennyt niin hyvin kuin olisin halunnut. Kun otin neulan pois, tuli perässä aika isosti verta ja minähän säikähdin, että nyt meni joku väärin. Paniikissa soitin äidille, joka on sairaanhoitaja, joka kyllä lohdutteli, että olet vain verisuoneen osunut. Jäin vaan miettimään, että mitenhän paljon siinä pisarassa oli itse sitä lääkeainetta mukana. Toisaalta toivon, että jotain sivuoireita tulisi, että tietäisin aineen ainakin vaikuttavan. Toisaalta taas tietenkin toivon, että kuulun heihin, joille ei tule sivuoireita. No toivottavasti ei tule ainakaan mitenkään voimakkaita.
Ihan hyvä, että minulle ei määrätty sitä Synarelaa, jota olisi pitänyt käyttää joka päivä aamuin illoin. Nyt pääsen paljon helpommalla tässä vaiheessa. Ristiriitaista, toisaalta tuntuu, että on se 3 viikkoa vielä niin kamalan pitkä aika. Sitten vasta nähdään miten lääke on toiminut ja toivottavasti päästään eteenpäin. Toisaalta taas tässä vaiheessa joku muutama viikko on kärpäsenkakan kokoinen, on tässä jo kaksi vuotta kuitenkin vaan odotettu ja odotettu. Nyt vihdoin tapahtuu jotain, josta ehkä jopa meille olisi apua. Ainakin on kaikki peukut ja varpaat pystyssä, että tämä nyt olisi viimein se keino, jolla meille se pikkuinen tulisi. Nyt on ainakin ensimmäinen askel sitä kohti otettu!
Laitan täälläkin peukut ja varpaat pystyyn ;)
VastaaPoistaKiitos! Niitä tarvitaan! :)
VastaaPoista