Aurinkokin hymyilee!

Minä hymyilen leveästi enkä ole tuntenut tällaista onnentunnetta todella, todella pitkään aikaan. Aurinkokin paistaa ja tuntuu, että sekin hymyilee kanssani. Minun kohdussani on 4-soluinen 1. luokan TOP-alkio! Lääkäri vakuutti, että tämä luokitus on paras mahdollinen eikä alkio voi saada parempaa luokitusta. Siis meidän alkio parasta luokkaa? Lisäksi meillä on nyt pakkasessa toinen samanlainen samassa oljessa yhden 6-soluisen 2. luokan alkion kanssa. Eli pakkaseenkin saimme 2 alkiota! Tämä meni oikeasti niin paljon paremmin kuin olisin uskaltanut odottaa. Eilen illalla nimittäin vielä iski paniikki, että kohtuuni olisi mennyt verta punktion yhteydessä, kun alkoi vuotaa sellaisia mustia klönttejä ja pelkäsin, että nyt sinne ei voisi mitään laittaa. Lääkärin mukaan se ei ole kuitenkaan kohdun sisältä peräisin, joten ei hätää siinä suhteessa.

Siirto oli taas vaikea, niinkuin viimeksikin. Nyt lääkäri kertoi, että kohtuni on eteenpäin kallistunut ja kohdunkaula miltei 95 asteen kulmassa, joten katetria on vaikea siksi saada sisään. Kyllä siinä taas kädet taisivat kaikilla hikoilla (minun ainakin olivat ihan märät!), kun oli niin tuskaista. Miehenikin joutui yhdessä vaiheessa toimimaan sairaanhoitajana ja ojentamaan instrumenttia, kun lääkärillä ja hoitajalla oli kädet täynnä. Kyllä se taas sattui ihan tarpeeksi, ja aikaakin siinä kului. Mutta pääasia, että meidän pikkuinen on nyt siellä, minne se kuuluukin. Lääkäri sanoi, että nyt saattaa vuotoa tulla jonkin verran kohdunsuulta, mutta siitä ei pidä huolestua. Kyllä sekä lääkäri että hoitajakin olivat niin iloisia puolestamme ja hoitaja antoi lähtiessämme lujan halauksen.

Olen ihan ällikällä lyöty, kun vielä viime viikon alussa spekuloitiin, että täytyykö tämäkin hoito keskeyttää ja sitten kävikin näin! Niin pitkän synkän ajan jälkeen aurinko vihdoin paistaa meillekin! Kyllähän se antaa jatkoakin ajatellen ihan hyviä viitteitä, että 4:stä hedelmöittyneestä munasolusta 3 lähti jakautumaan, ja vielä ICSIllä. Monesti kuulee sanottavan, että icsatut jakautuisivat huonommin kuin IVF:lla hedelmöitetyt. Jatkossa siis tuskin kannattaa miettiä enää pitkää kaavaa, kun kerran näyttää, että lyhyellä minulle kehittyy parempilaatuisia soluja, vaikka niitä vähän tulee näinkin. Ensimmäisessä ICSIssähän pitkällä kaavalla saimme vain 3 solua ja niistä yksi jakautui normaalisti ja oli siirtovaiheessakin vielä 2-soluinen.

Tiedän kyllä, että vaikka alkio on parasta luokkaa, se ei vielä todellakaan takaa kiinnittymistä. Nyt kuitenkin haluan vähän aikaa olla tässä onnentunteessa ennenkuin alan panikoida. Ja oikein mielelläni aloitan Lugetkin tänä iltana: kolme palleroa aamuin illoin, vaikka se onkin niin sottaista. Minä teen kaikkeni sen eteen, että pikkuinen nyt haluaisi jäädä kohtuuni, vaikka tiedän, ettei se juuri minusta kiinni ole. Nyt pieni täydellinen vauvantaimemme, ole kiltti ja tarraudu tiukasti kiinni! Tekisit meidät niin onnellisiksi! <3