Minua jännittää jo, mitä tulevat viikot tuovat mukanaan. Aloitan Synarelan sunnuntaina ja sitä suihkinkin sitten sen kolmisen viikkoa. Pelonsekaisella jännityksellä odotan 2. ICSI:n lopputulosta. Ennen ensimmäistä ICSIä toki jännitti myös, mutta silloin ei oikeastaan tiennyt mitä odottaa ja kaikki tuntui mahdolliselta. Ja sitten kun se meni níinkuin meni, nyt se jännitys on melkoisen negatiivissävytteistä. Hirveä pelko, että taas käy samalla tavalla. Tai huonommin eikä saada yhtään alkiota.
Välikierrot ovat menneet ilman minkäänlaisia oirebongailuja tai jännityksiä, että joko nyt tärppää. Olenkin jo aiemmin kirjoittanut siitä, miten erilaista on ollut hoitojen alettua, kun ei todellakaan enää ole mitään odotuksia, että raskaaksi tulisin normaalilla tavalla. En ole laskenut päiviä tai bongaillut ovisoireita saatika testannut sitä. Tosin ovulaationi on sen verran kivulias, että ei se ole mennyt ohi ilman tuntemuksia, mutta muuten en ole huomioinut koko asiaa. Mitä hyötyä siitä on, kun raskaus ei ole mahdollinen, vaikka kuinka ovuloisin? Kuten ehkä voitte huomata, mielialani on melko alakuloinen. Mutta kun en minä jaksa yrittää väkisin uskoa ja toivoa, kun se vie vaan turhaan voimia ja sitten taas pettyy. Onneksi pääsen taas ensi viikolla polille hoitajan juttusille. Nyt tunnen olevani hirveän yksin tämän asian kanssa. Enkä minä osaa enkä jaksa nyt edes selittää, miltä minusta tuntuu, kun ei sitä kukaan voi oikeasti ymmärtää. Jostain silti pitäisi yrittää kaivaa positiivista asennetta, että jaksan viedä läpi epäilemättä raskaan hoitorumban. Harteilla tuntuu taas olevan liian painava taakka, jota toivottavasti saan ensi viikolla kevennettyä siellä hoitajan luona.
Alakuloani lisää vielä kertyneet kilot loppuvuodesta. Olen pistänyt merkille, että usein lihon syksyisin ja laihdun keväisin. Toivottavasti nyt tänäkin keväänä laihdun. Kevyt-projekti sai eilen takapakkia, kun meillä oli juustoiltamat perheen kanssa ja voitte uskoa, että tuli syötyä ja turvotus ei ainakaan ole helpottanut! Onneksi kävin kuitenkin jo heti maanantaina kävelylenkillä ja eilen kävin tekemässä salitreenin. Siitä johtuen kroppani on nyt niin kipeä (oli pitkä salitauko), että taitaa tältä päivältä jäädä treenit tekemättä. Saankohan liikuntatavoitettani täyteen tällä viikolla..?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)