Punnitusta ja suklaanhimoa

Unohdin eilen aamulla punnituksen kokonaan, joten tein sen tänä aamuna. Yllätyinkin iloisesti, kun pudotusta oli viime viikosta -900 g. Alkuviikostahan paino jumitti paikallaan, mutta nyt loppuviikosta sitten oli nytkähtänyt alaspäin. Kokonaispudotusta on siis nyt kuukaudessa tullut -2,6 kg. Voisihan tuo lukema olla parempikin, mutta pääasia, että on tullut alaspäin.

Tällä viikolla olen kyllä ollut nälkäinen ja kalorivaje on jäänyt liian suureksi. Minua on nyt pari viikkoa vaivannut ruokahaluttomuus, kuten aiemminkin kirjoitin. Vaikka on nälkä, ei tee mieli syödä. Suklaata olen himoinnut jo monta päivää, mutta en ole ostanut. Tosin viime viikonloppuna ostin. Ja aion ostaa nytkin.

Nyt olen pistänyt Puregonia 3 iltaa. Tänä iltana annos pienenee 200 IU:hun, sama huomenna, ja maanantaiaamuna on ensimmäinen folliultra (jännittääpelottaajännittää!). Hienosti ovat pistokset menneet. Mieliala on onneksi kohentunut, mutta muuten on ollut hyvin myrskyisää. Ei kai se ihme ole, kun ensin kroppa on ihan nollatilassa ja sitten yhtäkkiä tykitetään kunnon annoksilla stimulaatiolääkettä. Vaikka olen ollut paremmalla mielellä, mielialan heilahtelut ovat olleet suuria. Mies sanoi eilen aamulla minulle "hei, sehän hymyilee!". Ei ollut nähnyt hymyäni aikoihin. Toisaalta olen nyt ollut itkuinen. Eilen illalla minun alkoi tehdä hirveästi mieli suklaata. Meillä ei ollut sitä, ja aloin itkeä sen vuoksi kuin hemmoteltu kakara. Järkytyin oikeasti, että miten minä alan itkeä siksi, että en saa suklaata? Nyyhkin aikani "karmeaa kohtaloani". Mies oli onneksi ymmärtäväinen, kun selitin, että hormoneista tää vaan johtuu. Tänään aion ostaa kauppareissulla sitä suklaata. Mieheni lähtee maanantaina työmatkalle, ja joudun olemaan yksin muutaman päivän. Se vähän jännittää tässä tilassa. Toivottavasti en itkeskele kaikkia iltoja täällä. Ajattelin ostaa Nutella-purkin (nams!) viikkoa varten. Kun se suklaanhimo iskee, syön purkista muutaman lusikallisen, niin eiköhän se himo sillä taitu. Parempi niin, kuin tuhota joka ilta kokonaista suklaalevyä.

Univaikeuksistakin olen kärsinyt jo aika pitkään. Saan yleensä illalla ihan hyvin unta, mutta heräily alkaa aamuyöllä. Joskus saan nukuttua pienissä pätkissä jopa 6.30 asti, mutta joinain öinä nousen jo 4-5 aikaan ylös, kun en jaksa pyöriä sängyssä. Ja olen sitten kamalan väsynyt. Tämä vielä yhdistettynä energiavajeeseen ei tunnu hyvältä. Minä pelkään nyt, että tämä vaikuttaa munasarjojeni toimintaan negatiivisesti.

Fyysisiä tuntemuksia Puregonista ei oikeastaan ole vielä tullut. Paitsi ilmavaivoja ja päänsärkyä. Niitä oli muistaakseni viimeksikin. Eilen tosin salilla ollessa jätin ensimmäisen kierroksen jälkeen kiertoharjoittelusta pois jalkaprässin, vatsa- ja selkälaitteen. Niissä, kun painetta kohdistuu tuonne alavatsan ja lonkankoukistajien kohdille, tunsin munasarjojen kohdalla ehkä vähän painetta. En ole varma, johtuiko se vaan suolistossa olevasta ilmasta, vai tuntuiko se oikeasti munasarjoissa. Kaiken varalta jätin ne siis kuitenkin pois, etten vaan vahinkoa tee. Parempi varmistella kuitenkin. Muutenkin tein koko treenin kevyemmillä painoilla ja rennommin kuin yleensä. Oikeastaan tuntui ihan hyvältä välillä ottaa salilla vähän rennommin eikä vetää täysillä. Kyllä ne kalorit noinkin kuluivat :).