Olen aina rakastanut lukemista. Pienestä tytöstä lähtien kirjat ovat olleet minulle tärkeitä ja niiden sisältämät tarinat ovat antaneet minulle pakopaikan todellisuudesta. Pidän myös elokuvista, mutta kirjat ovat minulle tärkeämpiä. Ennenkuin aloitan kirjan lukemisen, tutkin sen kantta tarkasti, sen kuvaa ja tunnelmaa. Vaikka itse sisältö on tärkeämpi, kyllä kirjan visuaalisella ilmeellä on myös vaikutuksensa. Siltikin, vaikka kansi olisi miten hieno tai tunnelmaltaan minun oloiseni, takakannen teksti määrää, otanko kirjan luettavakseni vai en. On aina niin ihana tunne aloittaa uusi kirja, uusi tarina ja uppoutua sen vietäväksi. Minulla on värikäs mielikuvitus ja kuvittelen mielessäni usein hyvinkin tarkkaan kaikki kirjan henkilöt, maisemat, rakennukset jne. Siksi joskus kirjoista tehdyt filmatisoinnit ovat pettymyksiä, kun ajattelen vain, että eihän tuo ole yhtään sen näköinen kuin pitäisi! Taru Sormusten Herrasta -elokuvatrilogia ja Game of Thrones -sarja muodostavat poikkeuksen; niissä miljööt vastaavat melko hyvin sitä, mitä itsekin kuvittelin. Viimeksi mainitussa olisin ehkä muutaman päähenkilön kuvitellut hieman erinäköiseksi, mutta ehkäpä sekin on tottumiskysymys :)
Tänä vuonna minulla on ollut aikaa lukea enemmän kuin pitkään aikaan. Toisaalta lukeminen on minulle myös terapiaa; kun elämä ahdistaa, uppoudun toiseen maailmaan ja saan hengähdystauon karusta todellisuudesta. Yleensä minä luenkin silloin eniten, kun on vaikeaa. Tai ainakin lukutahti on silloin nopeampi. Aina minulla on joku kirja kesken. Luen aika laidasta laitaan, tosin suosikkejani ovat historialliset romaanit ja fantasiastakin pidän. Fantsua on viime aikoin tullut luettua vähemmän kuin takavuosina. Perustin tuonne yläpalkkiin uuden sivun Ovia muihin maailmoihin, johon päivitän lukemiani kirjoja, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, mitä luen.
Tänään, by the way, on helmikuun viimeinen päivä. Tämän helmikuun, joka on ollut synkkääkin synkempi. Tervetuloa maaliskuu, toivottavasti olet ystävällisempi, tulkoon kevät mukanasi!
Minun tekstini kirjoitit.. :)
VastaaPoistaMutta jos et ole vielä lukenut, niin Ken Folletin Taivaan pilarit ja Maailma vailla loppua ovat kokeilemisen arvoiset. Loistava oli myös edelleen Follettin Fall of Giants (Kun suuret sortuvat), joka aloittaa trilogian. Trilogian muita osia ei käsittääkseni ole vielä julkaistu.
Täytyypä käydä vinkkejä kopsailemassa sinun Ovi-välilehdeltä. Tack!
Toiveikas, :)
VastaaPoistaTaivaan pilarit olen lukenut joskus kauan kauan sitten. Se pitäisikin ottaa uusintaan, muistan sen kyllä olleen yksi parhaista historialllisista romaaneista, mitä olen lukenut. Maailma vailla loppua on lukematta vielä. Eikös muuten Taivaan pilareistakin ole hiljattain joku minisarja tms. tehty?
Kuin suoraan minun suustani/kynästäni. Kirjojen suurkuluttaja ja ahmija ilmoittautuu. Fantasiaa, kauhua ja romantiikkaa kiitos! Luen ja paljon. Joskus jopa vessassa, ruokapöydässä ja autossa (en tosin ajaessani, ainakaan kovin usein ;) )
VastaaPoistaHelmi, meillä on aika paljon yhteistä! :) Tosin autossa minä en voi lukea, sillä minulle tulee huono olo. Ja anteeksi, kun kävin kirjoittamassa blogiisi (taas) sellaisen ylipitkän kommentin... Ei ollut tarkoitus, mutta kun tuli niin paljon asiaa! :D
VastaaPoistaRowan ei haittaa =D Pidän kommenteistasi....
VastaaPoista